RUUTUKUNTOON Blogi 30/52
PAINOA: 12 kiloa vähemmän kuin elokuussa 2019
TAHTOA: Enemmän kuin pienessä pitäjässä
Tervehdys, armaat ystävät! Tätä kirjoittaessani kello on 17.40. Päivä on juhannuksen jälkeinen tiistai, 23. kesäkuuta 2020. Aurinko paistaa. Ulkona on helle.
Erilaiset tohottimet ja viilentimet pitävät isoa ääntä kodissani. Avustavasta tuuletuksesta huolimatta täällä sisällä on kuuma. Mutta siitä viis.
Kymmenen minuuttia sitten valtioneuvosto antoi meille iällä ja vuosilla siunatuille luvan enempään elämään. Jippiiiiiiii! Kiitän ja kumarran.

Ihan hallituksen päätöksellä saamme nyt jopa halailla, ainakin lähimmäisten kesken. Itse luokittelen lähimmäisikseni lukuisat ihmiset, ennen kaikkea tietenkin perheeni, mutta myös ison joukon ystäviäni. Halaan teitä jo nyt täältä etäänpää. Ja kohta livenä, kunhan tavataan.
Halaukseni on tänään ihan konkreettisestikin tukevampi ja tanakampi kuin reilut kolme kuukautta sitten, kun viimeksi tapasimme. Halaan tänään kolme kiloa painavampana kuin 17.3.2020. Eli nuo kilot ovat ”koronalahja” minulle. Kun näin ajattelen, en sorru tilannetta itkulla pilaamaan. Ja olenhan kuitenkin 12 kiloa kevyempi kuin viime vuoden elokuussa, tätä Ruutukuntoon-reissua aloittaessani.
Näihin kuukausiin ei ole kuulunut kuntosalijumppaa eikä vesijumppaa, liian vähän kotijumppaakin ja vielä enemmän liian vähän ulkoliikuntaa.
Upean Piian, siis treenauskomentajani Kontiola-Luoteen kanssa olemme etsiskelleet monenlaisia ”korvaushoitoja”, mutta siihen syksyn, talven ja alkukevään marssijärjestykseen en vaan oikein päässyt menneellä karanteenikaudella. Nyt kaikki muuttuu.
Tänä aamuna heräsin jo ennen tuota valtioneuvoston päätöstä vankkaan tietoisuuteen, että uusi tie on edessäni, ja se on nyt kutsuvasti auki. Mitä se tarkoittaa hyvinvoinnin, keventymisen ja mielenvirkeyden suhteen, se jää nähtäväksi, mutta lupaan, että kerron kaiken. Nyt on ilo ja into päällä.
Joku kysyi, miksi olin niin hiljaa koko karanteenikauden. Siksi, että koin omasta kunnostani ja painostani ”puhumisen” kovin köykäiseksi aiheeksi erittäin vakavan ja koko maailmaa ravistelevan taudin riehuessa ympärillämme.
Nyt on kuitenkin aika ”herätä henkiin”, meidän kaikkien. Nyt on lupa nähdä valo. Nyt saa halata läheisiä. Oikein valtioneuvoston päätöksellä. IHANAA.
Nyt syön vähemmän, ja halaan enemmän!

