BLOGI 17/52

RUUTUKUNTOON
BLOGI 17/52

PAINOA:    Milliä vaille 12 kiloa kadotettu
MITTOJA:  moni mekko kertoo, että paljon on jo pois
TAHTOA:   nousujohteisesti enemmän ja enemmän

Sabatti on juutalaisten lahja koko ihmiskunnalle. Tuo lause ja ajatus minun on helppo allekirjoittaa. Opin sen vuosia sitten ystävältäni Pentti Holilta. Hänen kanssaan teimme aikanaan tv-sarjan 7 päivää Israelissa. Pena opasti, minä toimitin.  

Ajattelen, että lepopäivän ei tarvitse olla juutalaisten sabatin tavoin lauantai. Riittää, että se on! Kerran viikossa.

Olipa ihminen työssä tai työtön, nuori tai vanha, eläkeläinen tai ei, jokainen tarvitsee viikkoonsa ainakin sen yhden lepopäivän. Toisenlaisen päivän. Olen aivan varma, että lepopäivä -oppi on yksi henkisen hyvinvointimme kulmakiviä.

Me tarvitsemme ehdottomasti sunnuntaimme. Tarvitsemme arjesta poikkeavan erilaisen päivän. Tarvitsemme pysäytyksen. Tiedän sen, mutta hyvin heikosti olen ajatuksen yleensä sisäistänyt.

Koneeni käy ikävä kyllä useina pyhinä, sillä tekstiä on pakko suoltaa silloinkin. Olen nimittäin kovin huono hallitsemaan ja järkeistämään omaa aikatauluani. Siirrän, ja siirrän, ja siirrän, ja vielä kerran siirrän tehtävää ja sitten deadlinen viimeisenä pyhänä se on pakko kirjoittaa. Ei tule tuosta pisteitä tälle ihmiselle, ei todellakaan.

Ihan pakko ei ylipäätään olisi tehdä näin paljon töitä, mutta kun projektit ja tehtävät ovat niin mahdottoman kiehtovia. Monia en malta lopettaa. Jotakin sentään sain tänä syksynä pois käsistäni. Vähän helpotti.
 

Mutta palaan siihen lepoon. Nyt juuri takanani on muutaman päivän ihana, Hankasalmella ystävien luona vietetty paussi. Se tarkoitti Revontuli-mökkiä valkoisen lumen keskellä. Se tarkoitti totaalista hiljaisuutta. Sielu lepäsi.

Paussi tarkoitti hiljaisuuden väleissä myös mahdottoman mukavaa seuraa ja seurustelua, muutamia ylenpalttisen kauniita ja kutsuvia kattauksia, herkullisia illallisia viihtyisässä valkamassa ja ravintolassakin.

Erilaisuus pysäytti arjen puurtamisen. Ja se teki tosi hyvää.

Keholliseen ketteryyteen kannustava komentaja-kapteenini Piia on hänkin tarjoillut uskallusta hellittää harjoittelu sopivin välein. Pitää siis välillä vetää henkeä, vahvistaa luppoaikana luovuutta ja jopa sortua joskus luvan kanssa herkutteluun. Sitten taas jaksaa ihminen pyrkiä kuntonsa kanssa ylös ja painonsa kanssa alas.

 

 



Hyvää Oloa Sinulle!


 

 

 

 

 

Ps. Tuo alussa mainitsemani 7 päivää Israelissa on kuulemani mukaan ollut mieluisa etukäteisopas Israeliin matkaaville ja hyvä tietopaketti muillekin. Koko sarja löytyy seuraavan linkin takaa: https://www.tv7.fi/vod/series/453/

Ja tämä myös kannattaa katsoa: https://www.facebook.com/LomakeskusRevontuli/videos/708910199518453/?v=708910199518453

 

 

 

 



 

Please reload

Aikaisempia tekstejä

BLOGI 34/52

BLOGI 33/52

BLOGI 32/52

1/8
Please reload

© 2018 by Armi Lylykangas | Grafal Oy