BLOGI 15/52

RUUTUKUNTOON

BLOGI 15/52

 

PAINOA:    yhä vähemmän

MITTOJA:  vaatteet väljenevät

TAHTOA:   tänään erityisen paljon, vieläpä ilolla maustettuna 

 

 

Tuoreen mittauksen mukaan tämä täti painaa nyt 11,6 kiloa vähemmän kuin elokuun loppupuolella, jolloin uuden elämäni ovi avautui. 

 

Koko olevaisuutenihan ilmoitti jo vuosia, että nyt on tehtävä jotakin tai muuten loppuu taivallukseni tykkänään. 

 

Erityisesti viime kesänä sisäisen huoleni aiheuttama mellakka nousi vaarallisen korkeisiin volyymeihin. Kuule, hyvä ihminen! Näe, hyvä ihminen! Tee jotain, hyvä ihminen. Näin kiljui toinen minäni ja se toinen oli pitkään kuuro. Mutta…. kuurous parani. Ja tässä ollaan. 

 

Koen saaneeni suoranaisen tukikäden avukseni tuolta ylemmästä kehonmuokkaustalosta. Taisivat nähdä siellä, että tätsy Nokialla oli muovaillut kroppaansa jo liian pitkään vikasuuntaan ja väärillä konsteilla. Herätys pahvi! Kuulin sen. 

 

Päässä tapahtui click! HipHeiJaHuraa! 

 

Miksi päästin tilanteeni niin pahaksi, sitä prosessia käyn, ja jonakin päivänä, kun se on avoin itselleni, kerron siitäkin enemmän. 

 

 

Nyt kirmaisen joka tapauksessa kuntosalille pari kertaa viikossa kuin 69,5-vuotias nuori varsa, vaikka ikää on jo yli 71. 

 

Menen salille jopa ilolla ja halulla. Ja kun tunti on kierretty laitteelta laitteelle, hiki virtaa mukavasti ja vartalo tuntuu vertyneeltä, et arvaa, miten suuri onkaan mielihyvä kotiin tullessani. Tein sen! Onnittelen itseäni peilin edessä. Näen nauravan naisen. Sisällänikin soivat iloluontoiset sävelet.

 

Kuntosalikäynnit tämä auktorisoitu komentajani, Parahin Piiani, on rytmittänyt niin, että voin hoitaa oman jumppani kotona joka aamu. Ulkolenkkien määrä on sovitettu vaihtelemaan salipäivien kanssa, ja onpas viikkoon mahdutettu pari vapaapäivääkin. Aina en malta niitä pitää, joskus on pakko. 

 

Kerron ensi viikolla, mikä kaikki on muuttunut jo tähän mennessä. Kerron, mikä on toisin jo nyt, vaikka matka on vasta alussa. 

 

Ja vielä: Kiitos niistä ihanista viesteistä, joita olen saanut eri puolilta Suomea ja jopa Euroopan ääriltäkin. On iso ilo kuulla, että tällä blogillani olen kannustanut monia samalle matkalle, siis Tarvajärven sanoin: YLÖS, ULOS JA LENKILLE! 

 

 

 

 

 

 


 

Please reload

Aikaisempia tekstejä

BLOGI 34/52

BLOGI 33/52

BLOGI 32/52

1/8
Please reload

© 2018 by Armi Lylykangas | Grafal Oy